Kesä-kesä-kesäloma

Meillä on nautittu lasten kesälomasta! Ensimmäisten viikkojen muutosvastarinta alkaa olla selätetty ja voimme vähitellen siirtyä ihan lomamoodiin. Meillä lomamoodi ei muuta juuri nukkumistottumuksia. Vaikka illalla valvottaisiin, ei aamun herätys juuri paikkaansa vaihda kuuden ja seitsemän väliltä. Lasten sanoja lainaten: “Meidän (minun ja heidän) ero on siinä, että me ollaan aamuvirkkuja.” Allekirjoitan. Nykyisin olen omasta mielestäni aamuvirkku, koska herään lasten kotona ollessa viimeistään kahdeksan aikaan. Mie niin iloitsen näistä muutamasta nukutusta lisätunnista aamuisin verrattuna pikkulapsi aikaan!  

 

Toinen arjen ja loman yhdistävä tekijä on ruoka-ajat. Jos ruokailut heittää kovin paljon, on meillä pian kärtyperseitä ja huonoa elämää. Tässä on ollut opettelun paikka minulle, koska olen aina syönyt elääkseni, en elänyt syödäkseni. Yksin ollessa lipsun vieläkin liian herkästi syömisistä. Onneksi silloin voi ärhennellä vain itselle, jos nälkä yllättää. Täytyy tunnustaa, että melkein joka ikinen loma mie yritän siirtyä neljän ruoan rytmiin ja joka ikinen loma palaan viiteen ruokaan/päivä toisena tai viimeistään kolmantena päivänä. Onneksi lapset osaavat jo itsekin ottaa (viimeistään muistutuksen jälkeen) aamu-, väli- ja iltapalan. Pääsemmä kaikki helpommalla. 

 

Mitä muuta kuuluu lomamoodiin? Mie olen vielä töissä, joten paljon mummilapäiviä, trampalla hyppimistä, ulkotöitä, pienen serkun hoitamista, uintia ja rantaleikkejä, pyöräilyä... Olemme paljon ulkona, koska kaikilla on siellä helpompi hengittää ja olla. Ulkoilu menee heittämällä kotitöidenkin ohi ja sen huomaa varsinkin eteisen hiekkalaatikosta, pyykkikorista, olohuoneen leikeistä täydestä lattiasta ja keittiön tiskipöydästä. Lapsikin oivalsi pari vuotta sitten hankalahkon uloslähdön jälkeen, että “äiti, vaikka me tapellaan sisällä, ulkona meillä on aina hyvä olla”. Kaikki pisteet hänelle tästä oivalluksesta.  

 

Haasteena on edelleen siirtymätilanteet ja touhun täytteisen päivän jälkeen väsymys. Nyt niille on kuitenkin helpompi varata aikaa. Siirtymätilanteisiin saa yleensä käyttää ihan juuri niin pitkän ajan kuin itse kukanenkin tarvitsee. Aamulla joudun edelleen välillä hoputtamaan, mutta aamupalan voi jättää syömättä. Jos ei kotona ehdi, mummilassa ehtii. Iltakin voidaan aloittaa riittävän ajoissa ennen päälle vyöryvää väsymystä. Kun iltapala ja iltatoimet on hoidettu pois alta, voi jaksamisen mukaan keskittyä rauhallisiin leikkeihin ja iltasadun kuuntelemiseen helposti vielä reiluksi tunniksi. Yöllä ehtii tästä huolimatta nukkua vielä 9-10 tuntia.  

 

Lapset nauttivat ja mie nautin, kun voi suunnitella elämää vapaammassa aikataulussa. Tämä on tiukan huhti-toukokuun jälkeen tarpeellista lepoa meille kaikille!